Nuorten eläkkeiden syyt muualla kuin työelämässä
Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastoista käy ilmi, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävillä nuorilla on taustallaan hyvin erilaisia sairauksia.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat lähes 80-prosenttisesti alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyden peruste. 25 vuotta täyttäneillä osuus on enää 30 prosenttia. "Tilastojen tulkinnassa pitää huomata se, että näiden häiriöiden ryhmään kirjataan tautiluokituksessa myös älyllinen kehitysvammaisuus", toteaa Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen.
Älyllinen kehitysvammaisuus onkin yleisin yksittäinen alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyden aiheuttaja. Muita keskeisiä työkyvyttömyyseläkkeiden syitä ovat mielialahäiriöt ja niistä erityisesti masennustilat sekä skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt. Lievästä kasvusta huolimatta esimerkiksi vuonna 2009 masennusdiagnoosien, 277 kappaletta, osuus oli vain noin 16 prosenttia nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden syitä.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet erityisesti nuorimmassa, 16-vuotiaiden ikäluokassa.
Erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta kertoo, että tämä johtuu Kelan kuntoutusrahalainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön muutoksesta.
"Vuonna 1999 voimaan maksamalla nuoren kuntoutusrahalla on pyritty varmistamaan ammatillinen kuntoutus nuorelle, jota uhkaa työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläkkeen sijasta nuori saa pääsääntöisesti kuntoutusrahaa. Kelan myöntämä työkyvyttömyyseläke on yleensä vaihtoehtona nuorelle vasta 20-ikävuoden jälkeen ja näkyy tilastoissa piikkinä 20-vuotiaiden eläkkeelle siirtymisessä", kertoo Gould.
"Kun nuoren kuntoutusraha otettiin käyttöön, erityisesti 16-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni voimakkaasti. Muutaman vuoden kuluttua kuntoutusrahan käyttö muuttui niin, että vaikeimmin työkyvyttömille tulee eläke jo 16-vuotiaana. Tämä näkyy nousuna eläketilastoissa 2000-luvun puolivälissä."
"Nuorten työkyvyttömyysongelma ei johdu työstä eikä siihen siksi voi vaikuttaa vain työelämän keinoin. Ongelmat ovat varhaisempia", toteaa Telan työeläkekuntoutuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylilääkäri Jukka Kivekäs. Työkyvyttömyyden lisäys kohdistuu lähes pelkästään henkilöihin, jotka eivät ole olleet lainkaan tai ovat olleet vain hyvin vähän työelämässä. Työelämä ei siis ole merkittävä aiheuttaja ilmiölle.
Näkemystä tukevat Raija Gouldin havainnot: useimmat alle 25-vuotiaat saavat vain pelkkää kansaneläkettä ja kansaneläkkeen lisäksi työeläkettä saavien nuorten työeläkkeet ovat hyvin pieniä. Työelämän kautta työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy vain harva alle 25-vuotias nuori.
Teksti perustuu Masto-hankkeen järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun sekä juuri ilmestyneeseen Raija Gouldin ja Heidi Nymanin Työeläke-lehden 5/2010 artikkeliin "Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle".